*

Otto-VilleEdvardSormunen

Suomalainen mies naisten täydellisyysodotusten ja huoltajuusriidan välissä

  • Ylen aamu-TV
    Ylen aamu-TV

Näyttää siltä, että olemme vihdoinkin olemme pääsemässä eteenpäin mies-naiskeskustelussa maskuliinisuusnäkökulmasta kun julkisuudessa on alkanut kuulua muitakin ääniä kuin feministien. 

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranenkin on huomannut MGTOW- asenteen miehillä. Kyseessä on siis nuorten miesten kapina nyky-yhteiskuntaa vastaan, jossa he elävät pitkittynyttä teini-ikää jopa hautaan asti: Nyky-yhteiskunnassa he saavat parisuhteesta liian vähän, tanssivat liikaa naisten standardien ja täydellisyysodotuksien mukaan ja erotilanteessa pahimmassa tapauksessa vieroitetaan lapsistaan.

Lisäksi itse sanoisin, että miehillä ei ole tarpeeksi merkityksellisiä maskuliinisia rooleja, mitä täyttää perheessä. Perheen pään katkaisivat feministit, elatus tulee hätätilanteessa KELA Gold-kortilla eikä suo, kuokka ja Jussilla, luontoa eikä vihollisia varten tarvitse enää taistella. Mikä rooli miehellä on jäljellä perheessä enää paitsi olla Emo 2.0? Mitä iloa mies voi saada "naisena" olemisesta, varsinkin kun hintana on oma vapaus? Miksi siis perustaa perhe ylipäänsä? 
 

Toisaalta Tony Dunderfelt on ihan oikeassa: (Syvällisiä) maskuliinisuuden malleja ei juurikaan ole nykyään. On hypermaskuliinisia kiiltokuvamiehiä like a Rambo ja sitten on näitä Friendsien Rosseja.  


Niitä "kolmostyypin" miehiä ei oikein ole koska se mies(stereo)tyyppi ei oikein pääse kehittymään kollektiivisella tasolla niin kauan kuin sukupuoliroolikeskustelua hallitsee "ahtaiden sukupuolinormien purkaminen": Samalla kun nuo normit lähtevät, lentää kylpyveden mukana myös kollektiivinen maskuliinisuus yhteiskuntatasolla.

Tämän seurauksena miehet voivat kehittää ja kokea meihisyyttään vain pienissä ryhmissä, mikä estää laajemman skaalan maskuliinisuusilmiöiden syntyminen kuten vaikkapa keskiaikaisen ritarikoodiston. Ritarikoodisto on vanhentunut mutta silti sitä tietyllä tasolla haikaillaan. Tarvistisimme nykyaikaan siirretyn miehyyskoodiston, joka sisältäisi ei pelkästään miesten välisen käyttäytymiskoodiston vaan myös suhtautumistavan naisiin ja perheeseen. Tämän pitäisi olla lähtöisin miehiltä itsestään eikä nais- tai vähemmistövetoinen koska he haluavat tehdä miehistä liian itsensä kaltaisia. 

On tärkeää, että tämä koodisto sisältää perhekomponentin, mikä suo miehelle maskuliinisella tavalla mielekkään roolin perheessä eikä vain Emo 2.0 -roolin. Muuten miehet helposti jättäytyvät pois perheenhankinnasta. Tämä on tärkeää myös siksi, että mies, joka ei koskaan edes halua perhettä on tietyllä tasolla "poika" iästään huolimatta. Täten mieskoodisto ilman isäelementtiä ei voi olla kokonaisvaltainen. 

On välttämätöntä, että tämä koodisto on kollektiivinen ja missä kummatkin sukupuolet arvostavat toisiaan heidän erityisyytensä takia eivätkä yrittäisi mollata tai tasapäistää toisiaan taikka sortuisivast kateuteen, kostonhaluun tai katkeruuteen. 

Poliittisesti korrekti keskusteluilmapiiri pitää taas huolen siitä, että perusmies pysyy pelokkaana nössönä ettei vaan vahingossa loukkaisi ketään. Koska nykyään feminismin pyhän lehmän loukaamisesta joutuu julkiseen jalkapuuhun ja eroamaan kunniaprofessuuristaan.  Jos ei saa roiskua, ei nimittäin voi myöskään rapata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Näin vajaan neljänkymmenen vuoden tahkonkiertämisellä uskallan väittää, että ei ole olemassa mitään yleistä normia, millainen miehen pitäisi naisten mielestä olla. Jotkut haluavat miehensä olevan luolamies, jotkut Emo 2.0. Useimmat haluavat jotain siltä väliltä.

Julkinen keskustelu aiheesta on toki ihan eri asia, koska äänessä ovat perisuomalaiseen tapaan lähinnä ääripäät, erityisesti toinen niistä. Ilmiötä voi kuitenkin lähestyä jonkinlaisen hyötyteorian tai valtasuhteiden kautta.

Ääripään naisia yksinkertaisesti ..tuttaa, että on olemassa miehiä joihin heidän valtansa ei ulotu. Siksi sellainen mies on vain vääränlainen, ja heistä pitää päästä syyllistämällä eroon. Ääripään miehille kysymys on yksinkertaisesti siitä, että oma asema paranee sitä mukaa, mitä useammalle saa myytyä ajatuksen jonka mukaan ne toisenlaiset miehet ovat vääränlaisia.

Itse en missään tapauksessa kannata minkäänlaista kollektiivista koodistoa, koska se missä muodossa tahansa pakottaisi kaikki samaan muottiin. Sitä toki toivoisi lisää, että annettaisiin ihmisten (myös miesten) olla juuri sitä mitä ovat.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Noh, minä ainakin olen blogistin kanssa ainakin jollakin tasolla samaa mieltä, "yli viidenkymmenen vuoden tahkonkiertämisellä".

Ei ole yksi eikä kaksi nuorta miestä jotka ovat hukassa normien purkamisen ja sen että "annettaisiin ihmisten (myös miesten) olla juuri sitä mitä haluavat" kanssa.

Olen jutellut esimerkiksi armeijan käyneiden nuorten miesten kanssa ja heistä usea on kokenut armeijan ahtaan varusmiehen roolin vapauttavaksi, koska armeija on valinnut heidän puolestaan ja heidän itse ei ole tarvinnut tehdä valintaa. Muiden tekemä valinta on siis vapauttanut valitsemisen vaikeudesta. Liika valinnanvara on itseasiassa halvaannuttavaa (decision paradox, decision fatique, analysis paralysis).

Idea siitä, että rajaton valinnanvapaus on länsimaisen hyvän elämän korkein aste on kyllä mielestäni harha. Jokainen nuori hakee kiihkeästi samaistumisen kohdetta, esikuvaa tai idolia jonka mukaan sitten pukeudutaan, toimitaan ja jonka mielipiteet ovat "oikeita".

Rajaton valinnanvapaus johtaa siis luultavasti päättämättömyyteen. Tässä mielessä blogistin kaipuu positiivisiin, maskuliinisiin esikuviin on oikea. Se luultavasti helpottaisi ainakin nuorten miesten tuskaa.

EDIT: vähän muotoilua

Käyttäjän Otto-VilleEdvardSormunen kuva
Otto-Ville Sormunen

Naiset ja miehet ovat keskimäärin erilaisia, ja sukupuolinormittomassa yhteiskunnassa he eivät juurikaan saa arvostusta maskuliinisuudestaan tai femininiisyydestään ellei se ole hypermaskuliinisuuden tai feminiinisyyden tasolle asti vietyä (kilpabodari, missi, yms.).

Olen itse asunut lyhyen aikaa sukupuolinormikulttuurissa, ja se tunne oli todella valaiseva: Minä, "perus"mies sain arvostusta miehuudestani ihan vain olemalla perusmies ja vähän availemalla ovia ja tarjoamalla kantoapua sun muuta - sama tietenkin koski naisia mutta eri tavalla. Tämä arvostuksen taso on kuin ylimääräinen ulottuvuus, jota kaipaan Suomessa. Täällä minun on suoriuduttava jollain erinomaisella tasolla, jotta saan kokea saman subjektiivisen arvostuksen tunteen. Voin vain kuvitella vastaavasti, miltä suomalaisesta perusnaisesta tuntuu, joka ei ole se huomion keskipiste ulkonäönsä ansiosta.

Suomessa pahimmillaan kun taas minulle suututaan kun avaan naiselle oven (been there done that).

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Eiköhän se valinnan vaikeus tule lähinnä siitä, että pelkää tekevänsä vääriä valintoja? Entä jos sellaisia ei (toki laki huomioiden) olisikaan?

Tarkoitan lähinnä sitä, että sen sijaan että aloittajan mainitsemat hypermaskuliiniset Rambot haukkuvat vähemmän maskuliinisia ämmiksi, ja Emo 2.0:t länkättävät maskuliinisemmille lajitovereilleen patriarkaatista, voitaisiin joskus jopa hyväksyä se tosiasia että osa miehistä nyt vain on enemmän sinne perinteisempään maskuliinisempaan mieskuvaan kallellaan, kun taas joillekin se tuntuu epäluonnolliselta.

Käyttäjän Otto-VilleEdvardSormunen kuva
Otto-Ville Sormunen

Noinhan se tulee yksilötasolla tarkasteltuna aina jossain määrin olemaan mutta tässä ei ole kysymys siitä. Kyse on siitä, että olisi yhteisötasolla tietyt mies- ja naiskoodistot, mitä seuraamalla saisi yleistä arvostusta.

Mitä tulee niihin, jotka eivät halua seurata tätä koodistoa, on heihin karkeasti ottaen 2 lähestymistapaa: joko halveksiva tai sitten vain väliinpitämätön. Nämä koodit eivät siis ole välttämättä ulkopuolisia halveksivia, mutta sinun on seurattava niitä jotta saat muiden koodistoa seuraavien arvostuksen koodiston pohjalta. Sama dynamiikka pätee toisaalta kaikkiin yhteisöllisiin asioihin.

Käyttäjän LeilaHovatov kuva
Leila Hovatov Vastaus kommenttiin #5

Haikailetko "vanhoja hyviä" aikoja eli paluuta vaikkapa 50-luvulle? Akat nyrkin ja hellan väliin ja mies kukkona tunkiolla? Siltä nimittäin kuulostaa. Miksi pitäisi luoda jokin uusi koodisto miehille tai naisille, kun on vihdoin saavutettu valinnanvapaus olla mitä on. En minä halua pakottaa yhtään miestä mihinkään "koodistoon" vaan hyväksyn hänet sellaisena kuin on, enkä halua, että joku muu määrittelee millainen minun pitää olla. Naiset ovat erilaisia ja miehet ovat erilaisia, sallittakoon jokaisen olla sellainen, mikä itselle sopii parhaiten, käytöstapoja toki unohtamatta.

Käyttäjän Otto-VilleEdvardSormunen kuva
Otto-Ville Sormunen Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

Vaan kun se pointti on juuri siinä, ettei ole olemassa mitään sellaista yhteisötason koodistoa, joka ei väistämättä tarkoittaisi sitä että osa yhteisöstä pakotettaisiin itselleen vääränlaiseen muottiin.

Jos sinä koet täkäläisessä kulttuurissa jääväsi vaille riittävää arvostusta, vastaavasti sinun mieskoodistossasi vaille arvostusta jäisi joku toinen. Minä taas en ymmärrä sitä loogista kuperkeikkaa, jolla arvostuksen puute olisi jotain muuta kuin halveksuntaa.

Että jospa vaan keskitytään elämään niin kuin itse parhaaksi katsotaan, sen sijaan että yrittäisimme pakottaa muut elämään haluamallamme tavalla. Hyvässä tapauksessa jostain löytyy vielä samat arvot jakava kumppani, jonka kanssa elää juuri sellaisen koodiston kanssa, joka yhdessä on luotu.

Käyttäjän Otto-VilleEdvardSormunen kuva
Otto-Ville Sormunen Vastaus kommenttiin #9

Halveksunta on negatiivista arvostusta kun taas arvostuksen puute tässä merkityksessä mitä itse tarkoitan on +/-0 arvostusta. Eli neutraalia. Nykyjärjestelmässä suurin osa jää vaille arvostusta tai saa sitä aika vähän. ehdoittamassani koodistossa enemmistö saisi huomattavasti enemmän arvostusta kuin nyt.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #11

"Nykyjärjestelmässä suurin osa jää vaille arvostusta tai saa sitä aika vähän."

Omat kokemukseni/ käsitykseni ovat vähän toisenlaiset. Mielestäni nykyiselläänkin ns. "perinteiset miehet" saavat arvostusta. Toki aina löytyy räköttäjiä, mutta siltä ei missään vaihtoehdossa pysty välittämään.

"ehdoittamassani koodistossa enemmistö saisi huomattavasti enemmän arvostusta kuin nyt."

Olen vähän kyynisempi asian suhteen. Entä jos arvostuksen puute ei olekaan kiinni jonkun maskuliinisuudesta tai sen puutteesta? Entä jos "enemmistö", tai "suuri osa" onkin sellaisia selkärangattomia vastuunpakoilijoita, jotka eivät vain ansaitse enempää arvostusta, ihan testosteronitasosta riippumatta?

Siinä mielessä toki maskuliiniset miehen mallit olisivat tarpeen, jos se tarkoittaisi sitä että meille alkaisi ilmestyä vastuuntuntoisia, rehellisiä ja suoraselkäisiä, sanansa mittaisia miehiä.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

"Eiköhän se valinnan vaikeus tule lähinnä siitä, että pelkää tekevänsä vääriä valintoja?"

Valinnan vaikeus tulee kyllä myös vaihtoehtojen määrästä. Valintojen määrä ainakin lisää päätöksen tekemiseen kuluvaa aikaa. Käytännössähän valintatilanteessa yritetään aina tehdä "oikeita valintoja", muutenhan koko valitsemisen ideassa ei ole mieltä. Tästä näkökulmasta väitteesi on triviaali.

"Hick's law, or the Hick–Hyman Law, named after British and American psychologists William Edmund Hick and Ray Hyman, describes the time it takes for a person to make a decision as a result of the possible choices he or she has: increasing the number of choices will increase the decision time logarithmically."
https://en.wikipedia.org/wiki/Hick%27s_law

Jos valittavana on vain yksi vaihtoehto, valinta on helppo.

Myös kahden vaihtoehdon tilanteessa valinta voi olla aika helppo.

Jos vaihtoehtoja on useampia (esimerkiksi 10), aika luonnollinen tapa edetä on koittaa jotenkin rajata vaihtoehtojen määrä 4 tai sen alle.

Eli nähdäkseni kyllä rajaton valinnanvapaus aiheuttaa ihmisille vailnnanvaikeutta ja joillekin ahdistusta.

Ehdottomasti tarvittaisiin positiivisia maskuliinisia roolimalleja. Useinhan nuoret miehet etsivät roolimalleja joukkueurheilusta tms.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Älkää tehkö asiasta minulle liika vaikeaa. En putkiaivoisena kykene ratkaisemaan kaiken maailman ongelmia. Jos naiset haluavat itselleen kumppaniuroon, he ottavat sen jostain, tai he kouluttavat sen itselleen huonommastakin alkuaineesta.

Mies ottaa vastaan mitä annetaan, tai ottaa sitten voimalla mitä haluaa. Suuntaus alkoi silloin, kun perheen elatus siirtyi osaltaan naisen hartioille. Siitä alkoi koko maailman ihmispopulaation harharetket. Nyt näyttää siltä, että harharetkien taru alkaa loppua. Ilmassa on selkeitä vinkkejä, eikä miesten nahistuminen vihanneslinjalle ole ainoa signaali.

Mies parka ei ole vieläkään onnistunut käsittämään, miksi jakelukonttori on auki vaan silloin, kun se sopii konttorin hoitajalle. Ehkä sitten joskus.

Toimituksen poiminnat