Otto-VilleEdvardSormunen

Kadonneen maskuliinisuuden metsästys

  • Kadonneen aarteen metsästäjä
    Kadonneen aarteen metsästäjä

Tämä blogikirjoitus käy lyhyesti läpi Suomen miesasiakeskustelun eri "koulukunnat" sekä ehdoittaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa miehuuteen yhteiskunnallisessa kontekstissa.

 

Tasot: 

 

0. Feministit ja feministimiehet

Feministimiehet ovat liitossa feministinaisten kanssa luodakseen miehuus 2.0:n joka itse asiassa on enemmänkin naiseus 1.0. Jos joku mies haluaa tähän ryhtyä niin tämä maahan on vapaa mutta älkää kutsuko sitä miehuudeksi, kun se itse asiassa on lähempänä sen vastakohtaa. Nämä yritykset voivat olla täysin hyväntahtoisia mutta ne ovat liian yksisilmäisiä ja naiskeskeisiä. 

 

1. "Feministi"miesasiamiehet

Tämä koulukunnan tunnetuin edustaja on Laasanen, joka soveltaa feminismilogiikkaa lopputulosten tasa-arvosta miehiin, osoittaen naisvetoisen feminismin yksisilmäisyyden mm. miesten syrjintätilastojen kautta tai Pauli Sumanen palkkalaskelmien kokonaistarkastelun kautta. Tämä yksisilmäisyys manifestoituu usein kaksinaismoralismina  sekä feministien alitajuisena regressiona "perinteisiin rooliodotuksiin" meihiä kohtaan. Tämä näkyy mm. siinä, miten Laasasen "mieskuntoa" haukutaan kun Laasanen astuu feministien varpaille.  

 

2. MGTOW 

Jenkeistä tulleesta Men Going Their Own Way- liikkeen tunneituin hahmo lienee Nyt-liitteen julkisuuteen tuonut Milko Aikio, joka propagoi "fuck da system" ajattelua: nykysysteemin kriteerit on niin räätälöity naisille mielekkäiden pelisääntöjen mukaan että ei kannata edes yrittää perustaa perhettä yms. koska talo voittaa aina. Huolen tästä toistivat myös YLEn aamu-TV:ssä  Dunderfeldt ja Vaaranen. 

 

3. Kunnia ja pienryhmä 

 

Tämän ajattelun edustajia olen löytänyt Suomesta vain yhden: Timo Hännikäinen. Hännikäinen on väliinpitämätön (välillä kännissä tosin vihamielinen) feministejä, laasasia ja MGTOW- tyyppejä kohtaan, tukeutuen enemmän ajatukseen että miehet itse pienissä omissa yhteisöissään olisivat miehiä ja kehittäisivät omat miehuuden säännöt ulkopuolisista piittaamatta. Johdanto Hännikäisen kirjaan "Kunnia" antaa hyvän ja ytimekkään kuvan tästä aiheesta. 

 

4. Kunnia, miesryhmät ja koko yhteisö

 

Tämä taso on lähempänä "traditionalisteja" mutta sillä erotuksella, että se yhdistää nykyajan teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen taso 3:n miesten kunniajatteluun koko yhteiskunnan mittakaavassa. Em. ryhmillä kun on omat puutteensa: 

Tasot 0 ja 1 yrittävät sopeuttaa miestä naisille mieluisiin pelisääntöihin. Taso 2: MGTOW  estää totaalisesti miehuuden konseptin perhekontekstissa, mikä kumminkin on oleellinen osa miehuutta. Taso 3:n pienet miesryhmät ovat vajaavaisia kokonaisvaltaisen miehuuden tuntemiseksi koska niissä maskuliinisuus rajautuu enemmän tai vähemmän ryhmän jäseniin. Täten miehuudesta tulee alakulttuuri, joka on irrelevantti muille. 

Tämä ei riitä vaan tarvitaan myös maskuliinsuuskäsite, jolla on positiivinen suhde naisiin ja varsinkin perheeseen, pelkkä miesryhmien sisäinen kunnia ei riitä koska se on tynkä. Siitä nimittäin puuttuu myös suhde ryhmän ulkopuolisiin miehiin.  Tämän miehuuden on tosin ensin mukauduttava nykyajan  teknologisen ja yhteiskunnalisen kehityksen tuomiin uusiin tilanteisiin. 


Suomalaisen miehuuden "ongelma" kun on, että se on ollut niin sidoksissa luonnossa tekemiseen (suo, kuokka ja jussi), metsästys, omin käsin pirtin rakentaminen yms. luontoa vastaan taistelu.  Olemme  vähän hukassa kun teknologia ja vauraus on vieraannuttanut meidät luonnosta ja siirtänyt ennen kaikkien miehen tiedossa olevat taidot harvainvalitulle ammattikunnalle. Esimerkkinä tästä on rakentaminen, mikä on pitkälti ulkoisetettu jokamiehentaidosta kaskeajayhteisön miesten keskuudessa nykyajan koulutetulle, erikoistuneelle ammattikunnalle. Missä enää edes tarvitaan sisua? 

Miehistä on myös tullut "turhia"elättämisen suhteen byrogamian myötä: Yksinhuoltajaäiti ei tarvi elättäjäkseen miestä, koska voin leivän päälle saa viimeistään vinguttamalla KELA Gold-korttia. Toinen ongelma ovat feministit ja muut "kriittisen teorian" tukijat, jotka ovat "problematisoineet" myös terveen maskuliinusuuden leimakirvein ja syytöksin ties mistä syrjinnästä, heittäen lapsen ulos lapsiveden mukana. 

 

Nämä asiat yhdistettynä suomalaisen perusmiehen välillä nahjusmaiseen naisten myötäilyyn ovat ajaneet suomalaisen miehuuden kriisiin, joka on johtanut siihen että maskuliinusuutta on hankala suomessa kokea ellei se ole äärimmäisyyksiin asti vedettyä.  Perustavanlaatuiset miehuuden käsiitteet ja miehuuden ydin taas ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka mielekkäät väylät ilmaista sitä valtakulttuurissa ovat. Miehuuden perusperiaatteet nouddattanevat linjaa:

 

1. Vahvuus/kyvykkyys

2. Kunnia /kunniallisuus

3. Rohkeus/vastuullisuus/uskallus

4. Ryhmähenki ja uhrautuminen: Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta

 

Nämä ovat piirteitä, mitä sekä miehet että naiset intuitiivisesti tunnistavat kun ne miehessä näkevät ja mitä he (feministejä ehkä lukuun ottamatta) kunnioittavat. 

 

Tämä 4. tason maskuliinisuus on vasta kehittymässä. Tällä hetkellä se on nähtävissä miesten keskeisissä kilpailulajeissa ja miesvaltaisissa suorituskeskeisissä yhteisöissä kuten armeija. Tämä miehuus ei näy niinkään yhteisön tasolla esiintyvänä ilmiönä, missä olisi tarjolla mieihille erilaisia yhteiskunnallisia rooleja, jossa he voisivat täyttää em. kriteerit ja samalla nauttia niiden täyttämisestä arvostusta myös ryhmän ulkopuolisten miesten ja naisten silmissä. Harvan poikkeuksen muodostavat palomiehet, jotka ovatkin kuumaa kamaa naisten silmissä. Toinen poikkeus ovat sotaveteraanit, jotka ovat liian wanhoja ollakseen seksisymboleita mutta joiden kunnioitus on kansan keskuudessa todella kova. Tosin tämän sankaruuden arvostus osasivat aikansa omat intelligentsijaradikaalit väliaikaisesti pilata, vähän samalla tavalla kuin mitä monet feminisitit ovat nykyään tehneet miehuudelle.  

 

Tämä blogikirjoitus on kutsu miehille (ja naisille) pohtia, miten voimme tuoda maskuliinsuuden perusperiaatteet nykypäivää yhteiskunnalliseten roolimallien kautta, jotka ovat miehekkäitä ja joita myös naiset voivat arvostaa.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Hups oli pakko suositella. Oli ihan niin sanoinkuvaamatonta tekstiä tämä. Teitkö ihan normipäissäsi?

Mä en meinaan ymmärtänyt sanaakaan.

Käyttäjän Otto-VilleEdvardSormunen kuva
Otto-Ville Sormunen

Nyt valitettavasti en ymmärrä, mitä et ymmärrä.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Kaikki missä on määrittelemättömien abstraktioiden ympärille kyhätty arvostushierarkia. Se ei voi olla kuin hyvää. Haastaisin Teidät kaksintaisteluun jos viitsisin välittää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksiköhän en voinut välttää tulemasta johtopäätökseen yhden kysymyksen suhteen,että kaipaatko sinä jollakin tapaa tai kaikin tavoin maskuliinista miestä vierellesi?

En tarkoita tätä nyt mitenkään pahalla,mutta tuosta seksisymbolista väistämättä tuli mieleen tällainen kysymys.

On jotenkin hassua ottaa armeija mukaan johkin maskuliinisuusajatteluun,kun se on lähes täysin keinotekoinen ja järjestetty ympäristö maskuliinisuuden toteutumiseen.Ainoa merkitys maskuliinisuudella on kuitenkin vain silloin,kun se spontaanisti on mukana.Tämä tietty päteee vähän kaikkeen muuhunkin näiden asioiden suhteen.

Käyttäjän Otto-VilleEdvardSormunen kuva
Otto-Ville Sormunen

:D :D Ei, en kaipaa miestä "siinä mielessä". Viisari ei värähdä siihen suuntaan. Kaipaan vain, että Suomessa maskuliinisuutta ei olisi typistetty alakulttuureihin (kamppailulajit, sali, extremeurheilu, ampumaharrastus, jne.) joiden kautta koettu maskuliinisuus loppuu kuin seinään kun astut alakulttuurista ulos valtakulttuurin piiriin.

Valtakulttuurissa on enää jäljellä vain harva rooli, jossa voi kokea arvostusta miehuudesta laajan yleisön toimesta (lätkämaajoukkue, palomiehet, sotaveteraanit).

Tämä tarkoittaa, että onnistuneet miehuuskokemukset ovat aikamoisen suorittamisen takana ja kun niissä onnistuu, on se arvostus suurin piirtein vain sen oman alakulttuurin silmissä.

"täysin keinotekoinen ja järjestetty ympäristö maskuliinisuuden toteutumiseen"

Tuota logiikkaa soveltaen, mikä ympäristö ei olisi "keinotekoinen"? Armeijan olemassaolon tarkoitushan on suojella omaa kansaa.

Toimituksen poiminnat